Mitattua vastuullisuutta

Vuonna 2018 esitelty Hankintapulssi-palvelu sai 2020 uuden ulottuvuuden, kun siihen lisättiin hankintojen hiilijalanjäljestä kertova välilehti. Välilehdeltä hankintayksikkö näkee eniten ilmastopäästöjä aiheuttavat tuote- ja palveluryhmät ja voi siten suunnitella päästövähennystoimia sinne, missä niillä on eniten vaikutusta. Välilehti kertoo myös toimittajat, joiden tuotteet tai palvelut aiheuttavat hankintayksikölle eniten päästöjä, jolloin hankintayksikkö voi nostaa asian keskusteluun toimittajan kanssa, ja kysellä mitä tämä jo tekee päästöjen vähentämiseksi ja olisiko jotain muutakin vielä tehtävissä.

Alla olevasta kuvasta vasemmalta nähdään esimerkiksi, että kyseisen hankintayksikön suurimmat päästöt tulevat rakennusten ja huoneistojen vuokrista. Tätä tukee myös oikeanpuoleinen kuva, jossa Senaatti-kiinteistöt on eniten päästöjä aiheuttava toimittaja. Vuokrissa suurimmat päästöjä aiheuttavat tekijät ovat yleensä sähkö ja lämmitys. Keskusteluissa Senaatin kanssa asiakkaalle luultavasti selviäisi, että Senaatti ostaa alkuperävarmennettua päästötöntä sähköä, ja että heillä on mittava aurinkopaneelien asennusohjelma, mutta kenties lämmityksessä olisi jotain vielä tehtävissä.

Tuote- ja palveluryhmissä seuraavana on asiantuntija- ja tutkimuspalvelut, joissa päästöjen vähentäminen on ehkä haasteellisempaa ja koostuu pienistä puroista, mutta myös niissä on mahdollista vaatia tarjouspyynnöllä ilmastoasioiden huomioimista. Toimittajapuolella toisena on Neste Markkinointi Oy, eli kyse on poltto- ja voiteluaineiden ostoista, joissa päästöjen vähentäminen on aika suoraviivaista käyttöä vähentämällä ja uusiutuviin polttoaineisiin siirtymällä, mikäli nämä ovat mahdollisia toimenpiteitä.

Keskiverto suomalaisen hiilijalanjälki on noin 10 000 kg vuodessa, joten kyseisen hankintayksikön 4 530 000 kg CO₂-ekv vastaa noin 450 suomalaisen päästöjä.

Hankintojen hiilijalanjälki, eli elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt, on laskettu Suomen ympäristökeskuksen kehittämällä ENVIMAT-mallilla. Päästölukemat ovat Suomessa käytettyjen tuotteiden ja palveluiden keskiarvoja, joten niiden avulla ei voida vertailla esimerkiksi eri yritysten tuotteiden tai palveluiden päästöjä toisiinsa tai saman yrityksen kahden eri tuotteen tai palvelun päästöjä. Tämä onkin yksi mahdollinen kehityskohde tuleville vuosille. Ensimmäinen kehitysaskel tähän suuntaan on jo otettu, kun sähkössä siirryttiin koko Suomen keskiarvosta nollapäästöihin niiden asiakkaiden osalta, jotka ostavat alkuperävarmennettua sähköä. Mikäli tulevaisuudessa yhteishankintoihin saadaan toimittajille velvoite raportoida tuotteidensa tai palveluidensa hiilijalanjälkeä, on tämä tieto helpohkosti vietävissä myös Hankintapulssiin, jolloin päästään jälleen keskiarvoista tarkemmalle tasolle.